maanantai 26. syyskuuta 2011

Esko 2 -ulkovajan pystytysnäytös

Ulkovajan hankinnassa päädyin sitten elementtiratkaisuun. Perusteina lähinnä se, että rakennusaikataulun osuessa näin syksyyn elementtejä pystyi käsittelemään tuossa autokatoksessa etukäteen. Lisäksi tässä tapauksessa vertailu oma työ vs. kustannus osoitti, että jos hankkii tarvikkeet itse (10-30 % alennuksilla) niin omalle työlle ei jää kovinkaan paljoa hintaa. Miinuksena on tietysti se, että vaja ei ihan vastaan omaa piirustusta, vaikka tuollaisen pihavajan rakentamisessa ei nyt ihan hirveästi ole erilaisia vaihtoehtoja. Rajoittavana tekijänä kun on, että alle 7 m2 vajan saa rakentaa ilman lupaa (tosin suurempikin menee kyllä ihan kevyellä ilmoitusluonteisella luvalla) ja tuollaisen töllin saa 2 metrin päähän rajasta. Sijainti on meidän tapauksessa merkittävä seikka.
Toinen arveluttava asia oli se, että kun tosiaan vertaa noita materiaalikustannuksia, niin hämmästyttää että valmiin paketin saa suurin piirtein materiaalien hinnoilla. Siitä nousee mieleen "hyvää ei saa halvalla" lausahdus. Pienen surffailun jälkeen tuotteeksi valikoitui Esko 2 ja toimittajaksi Klapinetti. Tilaus tehtiin netin kautta ja homma sujui ihan odotusten mukaan. Toimitus luvattiin sähköpostitse heti seuraavalla viikolla ja aikataulu piti paikkansa. Kuljettaja soitti hyvissä ajoin ennen toimitusta ja paketti oli sovitussa paikassa ajallaan.
Itse tuotekin oli kunnossa eli puutavara oli siistiä, paneelit olivat ihan tukevaa tavaraa ja elementit ryhdissään. Ohjeet olivat kyllä minimaaliset, mutta eipä tuollaisen huussin pystytyksessä kovin ihmeellistä olekaan. Pohja muodostuu kahdesta elementistä. Runko näytti sen verran heppoiselta, että päädyin tekemään kevyen "sokkelin" vahvistaakseni perustuksia, koska hyvän pohjan päällä paketti pysyy paremmin ryhdissään.

Työvaiheet: Perustukset: Alla on siis suodatinkangas. Siinä päällä painui kesän ajan murskekuorma josta tarvittava määrä tasattiin paikalle - osa meni käyttöön ihan muualle. Perustuksina on tallin valuista ylijääneitä "anturoita". Eli kun valusta tahtoo aina jäädä yli kuraa niin tein valmiiksi muotteja joihin ylijäämäiset betonit voi roiskia. Niihin tuli myös reilu raudoitus ja nostokoukut. Noita betonikönttejä joutui kyllä pariin otteeseen nostelemaan paikasta toiseen aina uuden homman tieltä, mutta nyt ne menivät siis käyttöön. Naapurin autotallin seinälinjasta vedettiin langalla linja varastolle. Anturat nurkkiin murskepatjan päälle ja hieroin ne passin kanssa vaateriin. Kestopuusta (2x4) runko, jonka proppasin ristikulmista kiinni anturoihin. Anturan ja puun välissä on eristenauha.
Lattia: Lattiaelementit kasataan ennen asennusta perustusten päälle. Runko on tosiaan aika heppoinen ja vaikka elementit vetää tukevasti kiinni toisiinsa ruuveilla niin saumakohta on aika lepsu, koska runko antaa periksi. Nostimme lattian kyllästetyn rungon päälle ja vedin lattian ja rungon ruuveilla kiinni toisiinsa. Rakenne tuntui ihan tukevalta. Seinät: Elementtien asennus aloitettiin päädystä. Elementin runko tulee tasaan lattiarungon kanssa. Reivattiin pääty pystyyn ja sitten kylkeen ensimmäinen seinäelementti.
Nurkat tulee kiinni toisiinsa rungoista 90 mm ruuveilla. Elementin alapaarre ruuvattiin kiinni lattiarunkoon. Elementit oli aika hyvin ryhdissään ja asennus oli nopeaa.
Elementeissä meni noin pari tuntia. Eli kaikki elementit pystyssä ja kiinnitettyinä. Suora pohja helpottaa asiaa.

Katto: Kattotuolit oli määrämittaan sahattuna tavarana. Ohjeet olivat jälleen kerran minimaaliset, mutta hetken puutavaran penkomisen ja pyörittelemisen jälkeen homman juoni selkeni. Naputtelin kattotuolit kasaan maassa (naulauslevyt, harjan molemmin puolin, alapaarre 7 x 50 mm nauloilla puoleltaan.
Jaoin tulit elmenttien pilarien kohtiin - tässä tapauksessa jaolla ei ole niin suurta väliä, koska yläpuolelle ei tule villaa. Sitten kulmaraudat kiinni seinäelementin päälle ja tuolit paikoilleen. Katsoin, että seinät on pystyssä ja asettelin tuolin keskilinjalle. Sitten mittasin, että kattotuolin päästä seinäelementin rungon reunaan on 252 mm molemmilla puolilla niin kattotuolit pysyvät linjassaan. Noini lyhyellä matkalla (5 tuolia) ei tarvise sen kummemmin alkaa katselemaan harjan linjaa. Linja näytti kuitenkin tarkistuksessa ihan hyvältä, yhden tuolin kohdalla oli sentin heitto.
Tässä vaiheessa tuli ensimmäinen haaste. Toinen seinä veti koko ajan hieman kieroon johtuen yhdestä elementistä, jossa oli jonkinlainen jännitys. Kun seinä kalllistuu sisäänpäin niin kattotuoli ei tietysti enää asetu samaan linjaan/korkoon. Laitoin sisälle pöngän, jolla sain painettua elementin pystyyn (3 cm) ja sitten kattotuoli kovaa kiinni. Rakenne ei ihan toiminut, koska tuo tuoli ei kovin hyvin tue seinää vaan seinä tuli sentin verran takaisin sisään. Täytyy laittaa vielä elementtien pituuslinjaan joku jäykiste ja sitten vaikkapa poikkisuunnassa vielä palkki, joka pitää mökin kuosissaan.
Ohjeiden mukaan asia olisi tällä selvä. Naapurin kanssa pidettiin pieni mietintätauko ja päädyttiin reivaamaan tuolit yhteen. Laitoimme parit vinoreivat tuomaan vähän ristijäykkyyttä. Oleellista on mitata, että tuolit tulevat sitten suoraan ennen kuin naulaa reivat kiinni.
Vajahan on suunniteltu huopakatolle eli katto tulee umpeen ponttilaudalla. Tämä tietysti jäykistää rakennetta, mutta nimenomaan tuon ristijäykkyyden lisäämiseksi reivaaminen ei ole huono ajatus - nyt kattotuolit olivat ihan tukevan oloisesti paikallaan ennen laudoitustakin.
Molempien päätyjen päätykolmiot pitää myös laittaa itse - kokonaista 3 valmiiksi mittaan sahattua paneelia. Sovitus oli kohdillaan ja paneelit loksahtivat paikalleen ilman ongelmia. Iltapäivällä harsin sitten vielä aluslaudat kiinni. kun naulat loppuivat. Täytyy vielä naulata vähän tiukempaan ennen huovan laittoa. Nyt virittelin päälle muovin, että pysyy torppa sateelta suojassa.

Viimeisenä hommana kiinnitin ovat takaisin paikoilleen. Ovet ovat paketissa asennettuina, mutta käsittelyn helpottamiseksi otin ne irti jo ennen pohjamaalin maalausta.

Yhteenveto: Esko 2 -paketin ohjeet ovat minimaaliset. Puutavara on hyvin mitoissaan ja suoraa eli ihan hyvälaatuista. Rakenne on niin helppo, että pienellä miettimisellä homma onnistuu ihan helposti. Asennustarvikkeet saa tilattua vajan yhteydessä a 80 euroa. Kävin itse ostamassa kulmarautoja (kattotuolit), 90 mm ruuveja (rungon kiinnitys), 50 mm kampanauloja (paneelit) Tarjoustalosta ja hinta oli huomattavasti edullisempi. Tietysti omasta takaa löytyi jo 3" ja 4" nauloja joita meni ehkä parikymmentä kappaletta kutakin.
Listat ovat nekin määrämittaan sahattuja. Tarkoitus on maalata ne lämpimässä ja laittaa sitten vasta paikalleen. Olisi tietysti hyvä, että ehtisi maalamaan seinät jo lopullisellä pintavärillä ennen listoja - nyt seinissä on vaan pohjamaali, joka kuitenkin hätätapausessa menee talven yli, jos ei tule maalauskelejä.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Uutta aitaa syntyy

Viikonloppu meni reissussa, mutta naapurin isäntä & emäntä olivat erityisen ahkerina ja taas syntyi uutta aitaa. Monennäköistä pensasta, jotka kukkivat eri aikoihin ja sitten pari pihlajaa ja vuorimäntyä tuomaan vähän korkeuseroa aitaan ja rikkomaan "aidan tuntua". Hyvältä näyttää ja varmasti näyttävä, kunhan taimet saavat vähän lisää vartta.
Vuorimännyt komppaavat hyvin tuon meidän pengerryksen kanssa eli kun "ylä-" ja "alapiha" on erotetu kivetyksellä, missä on kääpiövuorimäntyjä niin samaan tyyliin sopii hyvin nuo kulmaan istutetut männyt.

Roskakatos valmiina

No tällainen siitä sitten tuli. Mittasuhteet osui kohdilleen ja aika tukevan oloinen katos tuntuu olevan. Ainakin se on nyt pysynyt syysmyrskyissä pystyssä. Pikkusenhan se näyttää bussipysäkiltä, kun on vaan yksi astia toistaiseksi, mutta täytyy ohjeistaa naapurin lapsia ettei kannata jäähän katoksen alle odottelemaan bussin saapumista. Loppumaalaukset sain tehtyä eilen, kun oli sen verran kuivempaa. Nyt oikeastaan jää uupumaan vain loput proppaukset eli "etujalat" on propattu asfalttiin, mutta vedän sen kiinni joka nurkasta, kun vaan saan uuden poranterän haettua. Sitten voi tietty laitella katon etureunaan räystäspellin ja sivuille pellit - kun ei enää ole muita hommia ;-) Oli muuten elämäni ensimmäinen tiilikaton asennus. Neliöitä ei tosin ollut kovin montaa...

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Roskakatos

Naapurin ystävällisellä avustuksella katos nostettiin vielä lopputarkistusta varten paikalleen. Pohja-alan mitoitus oli osunut kohdilleen eli jalat ovat katosta varten tehdyllä asfaltilla. Vatupassilla katsottiin "bussipysäkki" vaateriin ja lyhensin sitten jalat paikan päällä oikeaan mittaan. Mitoituksessa oli lähinnä kaksi kriteeriä eli 1) otsa ei osu katoksen etureunaan kun töihin lähtiessä heittää roskapussin säiliöön 2) roskasäiliön kansi mahtuu aukeamaan kokonaan
Täytyy vielä kiinnittää katos paikalleen ennen kuin lyö tiilit päälle - tiilien kanssa nostaminen kahteen mieheen alkaa tekemään jo turhan tiukkaa.

torstai 1. syyskuuta 2011

Roskakatos

Perjantaina isku inspiraatio alkaa värkkäämään roskakatosta. Tämä(kin) on ollut työn alla jo jonkin aikaa. Lähinnä siitä syystä, että nurkissa lojuvasta puutavarasta pitäisi päästä eroon - se tuskin talvehtii käyttökelpoisena enää toista talvea.

Piirutukset on piirretty klubi-askin kanteen ja sitten ajattelin soveltaa tarpeen mukaan paikan päällä. Vaatimuksina oli lähinnä, että katokseen mahtuu kaksi astiaa. Ulkonäöllisesti sen tulisi mukailla muita rakennuksia. Hankalimmaksi kohdaksi jäi miettiä katoksen korkeutta niin että korkeus olisi riittävä käytännöllisyyden kannalta ja toisaalta ulkonäkösyistä se ei saisi olla mikään torni.

Lisäksi mietin sitä, että katos olisi puhdistettavissa helposti (riittävä aukko alareunaan) ja edessä/sivuilla on riittävä suoja tuiskulunta vastaan.

Nice-to-have-vaatimuksena on sitten että mitoitus osuisi mukavasti materiaaleihin eli panelointi olisi mahdollista kokonaisin paneelein ja katto osuisi täydelle tiilijaolle. Siinä olikin jonkin verran miettimistä ja tuloksen näkee vasta, kun päästään tuohon työvaiheeseen.

Nyt kun runko on kasassa niin rungon ulkomitta on leveys 170, syvyys 110 ja korkeus 220. Korkeudesta on tarkoitus ottaa pois ~20 cm kunhan mallailen katosta paikalleen.

torstai 25. elokuuta 2011

Loppu häämöttää maansiirtotöissä

Yläpihan nurmikonteko oli vielä vaiheessa, muta uhkaavasti lähestyvä syksy motivoi tarttumaan lapioon. Tai oikeastaan suurin into lapiohommiin on jo mennyt, joten ajattelin turvautua etupäässä konevoimaan.

Hain Raksakoneesta Ahlmannin lainaan ja ei muuta kuin multa- ja sorakasan kimppuun! Raksakoneesta on ollut suuri hyöty, koska sieltä on löytynyt kaikki tarvittavat laitteet ja yleensä aina silloin kun tarvitsee. Lisäksi, kun se on vain reilu 10 minuutin ajomatkan päässä niin asiointi on ollut helppoa. Propsit myös Raksakoneen henkilökunnalle hyvästä palvelusta.

Edellisenä viikonloppuna olin jo muokannut nurmialueen pohjan jyrsimellä. Nyt sitten koneella vähän pintaa pois ja multaa tilalle. Autokatoksen viereen tulee pieni sora-alue, jossa voi pitää peräkärryä. Kone säästi kyllä selkää huomattavasti, vaikka kyllä paita kastui koneenkin kanssa (eikä pelkästään siitä syystä, että lämmityslaitteen säätöjen kanssa meni hetki opetellessä)

Vaikka homma olisi kuinka pieni niin työvaiheet ovat kuitenkin samat. Ensin pohjalle suodatinkangas, sitten soraa päälle ja lopuksi sitten reunat pitää rajata jollain tavalla.  Tässä vaiheessa jätin reunakivetysten laiton väliin ja pistin vain muovista nurmikon reunanauhaa mullan ja soran reunaan. Melkoista rimpulaahan se on, mutta ajaa asiansa ainakin toistaiseksi.

Mullalle laitettavan osan kohdalle sattui kaksi kaivoa eli talokaivo ja kunnan puolella jonkinlainen tarkistuskaivo. Ne ovat säädettäviä teleskooppikaivoja, mutta toinen oli aika lailla tiukassa. Sai alkuun tehdä töitä kangen kanssa, että teleskooppi lähti liikkeelle.

Pinnan teossa ei koneesta ole apua. Pyöräkuormaajalla sai pinnan muodot suht tasaiseksi, mutta kone on sen verran iso, ettei sillä uskalla alkaa muotoilemaan kovin tarkasti, koska pinta painuu turhan tiukkaan. Siinä mielessä pienempi Norcar on parempi näissä multahommissa.

Nurmikonteko täytyy ottaa hyötyliikunnan kannalta. Alkuun hinkkasin kolalla (siis sellaisesella sorakolalla - ei lumikolalla) pinnan tarkemmin muotoonsa, sitten jyräsin kunnolla, uudestaan kolaamaan, jyräämään ja vielä kerran sama rumba. Tässä vaiheessa alkoi olla käsivarret hellänä, kun toistoja tulee aika lailla.

Sitten kerran vielä pinta rikki metalliharavan kanssa, siemenet vakoon, haravointi uudelleen, että siemenet jäävät piiloon ja vielä kerran jyrällä yli. Nyt vaan odotellaan, että nurmikko vihertää. Saa nähdä miten kävi, koska täällä tuli aika reippaasti vettä, mikä muodosti lammikoita ja puroja, joten osa siemenistä on varmasti kulkeutunut ihan jonnekin muualle minne piti.



maanantai 22. elokuuta 2011

Viherpeukalona


Puutarha.net-uutiskirjeen mukaan nyt on paras aika vuodesta istuttaa erinäköisiä kasviksia. Pienentä ristiriitaa aiheuttaa, että puutarhat/puutarhamyymälät alkavat olla tyhjän puoleisia.

Hyvinkäältä löytyi vielä tarvittava määrä aitataimia ja päätettiin vielä laittaa ne maahan. Viikonloppuna sitten kärräiltiin vähän lisää multaa ja kaiveltiin uuteen nurmikkoon reikiä... kyllä harmitti.

Kun saatiin maa käännettyä niin sitten vaan taimet paikalleen ja sunnuntaina sitten naapuri haki kärryllisen haketta, mikä sitten levitettiin juurille rikkaruohojen pitämiseksi ulkona ja kosteuden sisällä.

Porukkaa oli riittävästä, joten homma sujui reippaasti, mutta kyllä useampi tunti turattiin kuitenkin.



Lauantai aamuna oli omille kyvyille sopivampaa puutarhapuuhaa. Kävin vuokraamassa Raksakoneesta puutarhajyrsimen ja ryskin muutaman tunnin menemään yläpihan savikkoa. Nurmi lakosi ja sain pinnankin suht kuohkeaksi, kun vaan jaksoi myllätä ristiin rastiin. Haaveena olisi, että viikonloppuna saisi sitten tehtyä loput sora- ja multahommat - jos vaan Raksakoneessa on joku pyöräkuormaaja vapaana.

Sitten hommat olisi hyvässä talvikunnossa. Jos ehtii/viitsii tehdä vielä kulkuväylien kivetyksiä niin se on sitten plussaa.




maanantai 15. elokuuta 2011

Asfalttikulma hoiti homman kotiin

Tiedon päivitys on vähän myöhässä, mutta kaverit olivat käyneet hoitamassa kaikki sovitut hommat sovittuun aikaan. Kivet oli paikallaan, rännikaivo oli laitettu paikalleen ja kaadot oli hierottu kohdilleen. Hieno homma! Sen verran on jo ollut vesisateitakin, että hyvin näkyy vesi menevän kaivoa kohti.

Näissä urakoissa on huimia eroja eli mikä firma hoitaa hommansa mitenkin. Omalla kohdalla urakoitsijoiden valinnat ovat osuneet aika lailla kohdilleen ja asiakastyytyväisyydessä ollaan selvästi plussan puolella. Mitään lehdistä luettavia kauhuskenaarioita ei ole tullut vastaan. Suurena hyötynä on varmaan ollut se, että firmat on melkein valkattu aina jonkun tutun suosittelemana. Nyrkkisääntönä voisi myös pitää, että ensimmäisten yhteydenottojen vaikutelma on tärkeä. Jos tuntuu, ettei homma lähde eteenpäin ilman puskutrakotoria niin melko turha on odottaa urakan valmistumista ajallaan ilman suurempaa stressiä.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Tilannekatsaus

Tässä on nyt puolitoistavuotta rakennettu. Ihan vaan "muistoksi" tilannekatsaus, missä mennään:







On siis vielä toivoa, että homman ensimmäinen vaihe valmistuu joskus - ennen kuin alkaa sitten uusi kierros, kun remontoidaan ja rakennetaan uutta ;-)

Asfalttipiha

Pihan kulkuväylien suhteen päädyttiin asfalttiin. Pihan on kallellaan vähän joka suuntaan ja sadevesien kerääminen on vähän haastavaa. Asfaltti taipuu tähän ehkä helpoiten ja hintakin on kyllä kilpailukykyinen. Jos vaihtoehtona on kivityöt niin omalle työlle ei jää mitään hintaa, jos kivi on ~18 euroa neliö. Siihen pohjatyöt päälle niin oma työ on sitten hyväntekeväisyyttä.

Oville johtavat kulkuväylät tehdään kuitenkin kivestä, että saadaan vähän elävöitettyä pihaa - eli kyllä tuossa saa vielä sen verran naputella, että suurin vietti kivihommiin talttuu...

Asfalttiurakan sai Asfalttikulma Oy. Kaverit vastasivat nopeasti tarjouspyyntöön, ehdot olivat selvät. Kaveri kävi katsomassa pihat etukäteen ennen lopullisen tarjouksen tekoa. Siinä käytiin yksityiskohdat läpi eli mm. salaojakaivon kannen vaihto, sadevesikaivon korko, kadun ajoväylän reunakivien madaltaminen jne.

Aikataulu sovitiin parin viikon päähän eli pohjatyöt viikon päästä ja asfaltti sitten seuraavalla viikolla. Pohjantekijä tulikin jopa pari päivää etuajassa - onneksi kaikki oli siinä kunnossa, että hommat sai tehtyä rauhassa.

Asiallinen ja ammattimainen kaveri. Homma sujui mukavissa merkeissä ja jälki oli hyvää. Jutusteltiin muutenkin sitten moottoreista ja koneista, kun jampalla tuntui olevan kokemusta silläkin puolella.

Asfalttimiehet tulivat hekin sitten jo etuajassa. Ajankohta toki ilmoitettiin etukäteen, että sain autot, pyörät ja kärryn alta pois.

Asfalttikulma on erikoistunut tällaisiin pienempiin kohteisiin. Aamulla porukka aloitti naapurista, missä oli varsin haastavat paikat kapeine käytävineen ja suurine korkeuseroineen. Seurasin viiden kaverin tiimityötä - ovat varmaan tehneet hommaa ennenkin ;-)

Työ meni siististi ja kiinnitin huomiota siihen, miten kaverit siistivät jälkensä (reunojen leikkaus suoriksi, bitumipalojen lakaisu pois, jne) eli hommasta jäi viimeistelty kuva.

Täytyy sanoa samat sanat kun pohjantekijästäkin - ammattimainen ja mukava porukka. _Tänään_ voin suositella kyllä firmaa hyvällä omallatunnolla. Kaikki tehty sovitun aikataulun ja urakan mukaisesti, jälki on hyvää ja mikä erikoisinta tällä rakennusalalla - porukka siistii jälkensä eli kun hommat loppuu niin piha on siisti.

Yksityiskohtana työn jäljestä voi mainita, että kun kaadot meidän pihassa ovat aika hankalat niin kaatoa tietysti tarkkailtiin normaalisti pitkällä passilla. Kun yhdessä nurkassa oli pientä ongelmaa niin avuksi otettiin vesiletku eli pintaan vähän vettä ja siitä näkee, miten vesi käyttäytyy ja lähteekö se valumaan kohti kaivoa. Tässä tapauksessa vesi teki pientä lätäkköä ja se kohta vaatii vähän "lisähierontaa".

Viimeistelyn ero esim. on näkyvä ja mukavan tuntuinen verrattuna siihen, kun valut tehdään niin muotit ja ylimääräiset kurat on roiskittu pitkin tonttia, timpureilta jää laudanpalat ja roskat pitkin pihoja (näistähän voi toki erikseen sopia ja maksaa. Täytyy tosin kiitää Oravaistalon porukkaa, että he siistivät kyllä jälkensä ihan mukavasti, eli roska oli kerätty yhteen läjään.)

Ainut miinus koko hommassa oli se, että jostain syystä massa loppui kesken ja vajaa 20 neliötä jäi tekemättä. Koska oli perjantai päivä niin massa-asema meni kiinni viikonlopuksi eikä lisää massaa saanut enää, joten homma jouduttiin jättämään kesken.

Sovittiin että homma jatkuu maanantaina - ehtona, että keli on kuiva. Eli ennen lopullisen arvosanan antamista ja "suosittelua" pitää vielä seurata että:
-sovitut loppuhommat saadaan tehtyä
-hinta vastaa sovittua urakkahintaa

Palataan siis asiaan ensi viikolla -toivottavasti edelleen näin positiivisissa merkeissä.









torstai 14. heinäkuuta 2011

Kivitöitä - kukkalaatikko ja luonnonkivipenger

Eli ei ne kivityöt vielä ole loppuneet vaikka terassilla onkin jo nautittu kahvit ja oluet.

Koska terassin muurista tuli yksi kerros matalampi kuin suunniteltiin niin ylimääräislle kiville piti keksiä käyttöä. Niistä syntyi sitten oma saareke toisen oleskelupaikan eteen. Tähän suunniteltiin alunperin pelkkiä istutuksia näkösuojaksi, mutta matala saareke rajaa alueen ehkä selkeämmin. Täytyy kuitenkin varoa, ettei siitä tule liian korkea "muuri".










Anu on ahkeroinut luonnonkivien kanssa. Penger on siinä kunnossa, että se alkaa hahmottua hyvin. Ylä ja alareunaan laitetaan betoniset reunakivit joiden väliin siis kahta eri kokoa luonnonkiviä. Reunakivet ovat harmaan että ne naamioituvat paremmin luonnonkivien joukkoon.






Penger on siis alkuun leikattu ja muotoiltu savesta. Sen jälkeen siinä on suodatinkangas välissä. Reunakivien pohja on tasattu ja siihen on laitettu pohjalle kyllästetty lauta. Kankaan reuna on sitten teitettu laudan alla ja päälle asetetaan reunakivet. Näin kivet pysyvät ryhdissään ja toivottavasti rikkakasvit leviävät vähän hitaammin, kun erotus on tehty tiiviisti.





Muut kulkuväylät rajataan samaisella reunakivellä. Väri tosin on musta joka sopii varemmin saarekkeiden ja asfaltin kanssa. Asfalttiporukka kävi tekemässä pohjat jonka päälle oli hyvä latoa reunakivet.



Teknisen tilan rapun eteen ladoin "askelman", että asfaltti saadaan vedettyä tarkasti reunaa asti. Nyt ei muuta kuin odotellaan asfalttijamppoja!

Terassilla oleilua ilman lapiota ja kumivasaraa

Blogín päivitys laahaa vähän jäljessä näin loma-aikaan, mutta hommat kuitenkin etenee. Tässä voi jo ihailla suht valmista terassipintaa.

Raput kaipaa vielä kaidetta ja seinän vieressä oleva puuritilikkö pitää viimeistellä. Koska alapohjan tuuletusaukot jäävät periaatteessa kivipinnan alapuolelle niin värkkäsin sokkelin viereen lekaharkon levyisen ilmatilan, jonka "kansi" on sitten kyllästetystä laudasta. Seinän viereen jätän vielä reilun ilmaraon, että ilmankierto jatkuu vapaasti.

Toinen idea tuossa sokkelin reunan puunkäytössä on luoda yhtenäinen puu-kivi -"look". Portaat yhdistetään toisiinsa tuon puukaistaleen välityksellä.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Takapihakin sileänä (...hienosäätöä vailla)

Sunnuntaina ehdin hommiin vasta illansuussa. Piti vielä puristaa loput mullat sileeksi, kun kone palautettiin ma aamuna. Homma alkaa jo sujua mukavasti, kun on pari päivää harjoitellut. Kuten kuvistä näkyy niin kuski on arvostetun näköinen ammattilainen ;-)







Nyt on sitten takapihakin sileänä. Nurmikon kylvö saa odottaa kosteampia kelejä, kun lupasivat sadetta alkuviikosta.




Nyt pääsee sitten keskittymään kivihommiin.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Kivikopla

Aamulla heti yhdeksän jälkeen kivihommiin. Jannelle tulikin kivituhkaa, joten jouduimme siirtämään loputkin kivet oikeille paikoilleen
ennen kuorman saapumista.
Minut ylennettiin konekuskiksi ja Honkanen-Isoherranen-pari puolitti lavoja.

Lavoja jouduttiin lemppaamaan, että saatiin oikea määrä oikeille paikoille, mutta toinen syy oli, että meidän koneellinen pikku apuri meinasi hyytyä kivikuorman kanssa. Onneksi Janne on hyvässä liha(kse)ssa niin puntti takapuskurilla auttoi pitämään takarenkaatkin lähempänä maata. Pariin otteeseen kone tosiaan keikku aika mukavasti, mutta hissuksiin saatiin koko 17 tonnia siirrettyä.


Iltapäivällä pääsikin sitten multakasan kimppuun. Uskomatonta mutta totta, että koko kärrykuorma sileni takapihalle - eikä edes riittänyt. Lämmintä oli riittävästi, sillä varjossa oli reilu 25 ja aurinkoisella pihalla vähän enemmän. Lisäksi kone hehkui mukavasti penkin alla - hyvin tarkeni.

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Hiki virtaa

Perjantaina todettiin, että joudutaan lemppaamaan kivilavat että saadaan jaettua Janne ja meitin kivet oikeisiin paikkoihin. Honkasen perheen kanssa sitten iltapuhteina lempattiin kiviä ja JanneP kuskaili koneella ne sitten meitin pihamaalle. Kovaa hommaa, mutta huomattavasti helpompaa kuin viedä 5 kiveä kerrallaan kottikärryillä.

torstai 9. kesäkuuta 2011

Vihertää jo!

Vaikka nurmikon istutusajankohta on ollut mahdollisimman huono kuumuuden ja kuivuuden takia niin reilu kahdessa viikossa etupiha kuitenkin jo vihertää. Salaisuus on varmaan, että siemenen päällä on riittävä kerros multaa jota sitten kastelee sopivasti, että riittävä kosteus säilyy koko ajan.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

50 tn töitä

Muutaman päivän sai nauttia valmiin oloisesta tunnelmasta, kun oli maat levitettynä ja muutenkin paikat siisteinä. Nyt sitten on taas 50 000 kiloa töitä. Pihakivet 5 tn, 3 tn luonnonkiviä, 2 tn kivituhkaa ja 40 tonnia multaa - eli pikku puuhaa on taas edessä ennen kuin koko massa on oikeassa paikkaa.





Illalla aloittelin hommia vähän malliksi. Pengerrykseen tulee luonnonkiviä, joiden keskelle sitten istutetaan vuorimäntyä tai sellaista maatapitkin menevää katajaa.



Toinen malli on sitten kauan odotettu terassi. Lakan muurikivestä reunat ja varsinainen patio-osa sitten Lakan antiikkilaatasta (240x240).

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Julkisivu kuntoon


Alapohjan ryömintätilaan menevän luukun ympärille muurasin harkoista pienen kaukalon. Nyt se pitää vielä slammata ja sitten siihen vaikkapa filmivanerista kansi päälle niin pysyy kulkuaukko kuivana.

Samaan aikaan etupihan pihahommat on jo hyvällä mallilla - julkisivu kuntoon ;-)
Istutettiin pari Terijoen Salavaa etupuolelle. Siihen väliin tulee sitten joku matalampi kasvi. Tarkoitus ei ole tehdäkään mitään varsinaista aitaa, kun liikenne on niin vähäistä vaan tuosta tulisi sellainen "puistomainen" suoja talon julkisivun puolelle.

lauantai 28. toukokuuta 2011

Lintuperspektiivi


Janne tutkaili katon kuntoa ja nappasi samalla kuvan meidän tiluksista.

Tuossa näkyy hyvin se, että autokatoksen kattotiilit on eri paria. Harmittava takaisku, että tuo ei näy alempaa katsottaessa eli kun ladottiin tiilejä niin tuo ei osunut silmään.

Osa on siis talon vanhaa erää ja osa satsia, mikä tilattiin katosta varten. Täytyy varmaan vaihtaa pois, on toi sen verran harmittavan näköinen ja samalla saa sitten varatiiliä talon kattoa varten.

Onneksi toinen lape on yksivärinen - siis se mikä näkyy Klaukkalantielle ;-)

Pihalle pintaa

Meni tosiaankin pihaurakka vähän uusiksi aikatauluongelmien takia, mutta sen ansiosta tarjoutui sitten itselle mahdollisuus perehtyä nurmikon tekemiseen.

Janne laitteli naapurissa täyttöjä ja terassinpohjia ja sovittiin sitten samalla että otetaan kone koko viikonlopuksi niin ehtii tehdä muutakin.

Annikin harjoitteli koneen käyttöä. Pistin sen ensin naapuriin oppiin ja sitten vasta omalle pihalle ;-)



Ensin tein lopputäytöt terassin pohjalle ja tärytin sen valmiiksi. Nyt tuohon pääsee latelemaan kiviä. Ne on tilattu taas hovitoimittaja JanneP:n kautta - saa ihan mukavat alennukset.




Sitten pääsikin harjoittelemaan mullan levitystä. Aika nopeasti koneen kanssa pääsi sinuksi ja multa oli levällään, mutta hierominen tasaiseksi niin, että kaadotkin olisivat kunnossa olikin jo hitaampi homma. Aika lailla tuota pintaa saa jyrätä, että se kestää kävelyä painumatta, mutta ainakin tässä vaiheessa se vaikuttaa ihan ok:lta. Varmasti painumia tulee, mutta niitä täytyy sitten oikoa.

36 kuutiota multaa riitti etupihaan ja sitten kiersin talon reunat. Niihin tuli nyt vaan sellaiset 1-2 metrin kaistaleet, mutta kun saan lisää multaa niin se on sitten nopeampi levitellä, kun nuo reunusosuudet on näperrelty valmiiksi.




Kävin parissa paikkaa kyselemässä nurmikonsiemenistä, mutta ei siitä oikein tolkkua tullut - niitä on niin montaa lajia. Otin kuitekin sellaisen kulutusta kestävän mallin, jossa kuitenkin on mukana keväällä nopeammin vihertävää lajiketta.

Tänään siis opin, että ei ole vaan "nurmikonsiemeniä" vaan pitää tietää:
-haluaako keväällä nopeasti vihertävän ja syksyllä pitkään kestävän nurmikon
-kuiva vs. kostea paikka
-kulutusta kestävä (kukapa ei haluaisi...) mutta kulutusominaisuudet vaikuttavat näihin muihinkin ominaisuuksiin
-hidaskasvuinen - nopeakasvuinen

No, nyt on siemenet maassa, vähän multaa päälle, jyräys ja kastelua iltaisin. Katotaan mitä tulee...

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Hyvä työpäivä

Aurinko paisteli ja sehän on aina piharakentajalle plussaa. Rouva urakoi katoksen maalausten kanssa ja tarkkaa hommahan tuo näkyy olevan.


Itselle jäi sitten kykyjä vastaavat lapiolla tehtävät hommat eli etupihalle syntyi kukkalaatikon pohja.

lauantai 21. toukokuuta 2011

Peltiseppä(näkin)

Aina uusia kädentaitoja tarvitaan eli nyt oli sitten vuorossa ensimmäiset peltihommat. Sain haettua tuosta parin kilometrin päästä peltikattofirmasta räystäspellit. Sitten naapurin katosta mallia ja ei muuta kuin taittelemaan nurkkia. Suht hyvinhän tuokin onnistui.

Katolla könyäminen otti aika lailla polviin kun työasennot eivät olleet ihan parhaita, mutta siellä ne listat nyt nököttää katolla. Just näkyvään kulmaan jäi joku ihme kupru ja pitää vielä yrittää oikoa se, mutta saa odotella pidempiä tikkaita se projekti.

Alkaahan se olla vähän viimeistellymmän näköinen, kun saa loputkin asiat vihdoin kuntoon.


maanantai 16. toukokuuta 2011

Lisärakentamista

Nyt tuli sitten aika lunastaa lupaukset ja töitä joutui priorisoimaan uudelleen. Kävin hakemassa Tuusulasta trampoliinin ja sehän oli pistettävä heti kasaan.

Onneksi naapurista sai lisäkäsipareja niin saatiin homma tunnissa kasaan.





Illalla ehti vielä ottaa koepomputkin ja hyvinhän tuo näytti toimivan.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Pöllyssä


Vaikka rakentajalle voi välillä tehdä terää olla pienessä pöllyssä niin nyt on kuitenkin kyse siitä, että sain Jannelta lainaan sokkelin hiomakoneen. Se on käytännössä asiaa varten kehitetty laikka,jolla kyllä sokkelibetonin pinnasta lähtee karstat.

Olihan tosiaan pölyistä hommaa. Piti välillä aina sammuttaa kone ja katsella missä mennään, koska pölypilven keskeltä ei nähnyt mitään.