sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Se on menoa

Eli soppariin nimet alle. Se on sitten siinä. Hauskaa, että vielä tässä vaiheessa paljastuu kaikkea kivaa. Perustuksissa kuulemma on joskus käytetty vielä lisäpalkkeja keskilinjan molemmin puolin... kuulostaa rahalta.

Nosturikaan ei varmaan nosta moduuleja tieltä asti, joten isompia koneita tarvitaan tai sitten "peti" pitää tehdä lähemmäs perustuksia. Kuulostaa sekin rahalta. Jos tekee nosturille pedin siihen seinän viereen niin tuleepa sitten vankka pohja nurmikolle...

Tingattiin sopimukseen klausuuli mukaan, että jos ei lupa irtoa ajoissa niin kauppa peruuntuu. Lupakuvista ja muusta jouduttaisiin kuitenkin maksamaan 1200 juuroa.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Vihreää valoa


Nyt olisi sellainen tarjous, mitä kannattaa pohtia ihan tosissaan. Ajatukset ovat muuttuneet matkan varrella ja näyttää siltä, että oman työn osuus putoaa entisestään. Ehkä se on riittävä "rakentajakokemus", että hoitaa näitä projektipäällikön hommia ja junailee tarvittavat luvat ja sopimukset.

Hintaa on väännetty ja käännetty, mutta kauppa käy ilmeisesti sen verran hyvin ettei ihan mahdottomia voi vaatia.

Kävin suunnitelmien kanssa kunnan rakennusvirastossa kuuntelemassa kommentteja. Heidän puolestaan kaikki näytti olevan hyvin ja jopa mahdollista.

Myyjä taisi tästä innostua ja laittoi viimeiseksi ukaasiksi, että tällä hinnalla soppari on kirjoitettava viimeistään maanantaina.

Samaan syssyyn tuli sen verran hyviäkin uutisia, että löytyi pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Tunnettu ja kokenut kaveri Klaukkalasta. Voisi kuvailla näin, että kaikki ovat kiittäneet, jotka eivät ole pyörtyneet.

Ensi tapaaminenkin oli vakuuttava. Asiallinen ja jämpti kaveri, joka ei turhaan höntyile. Pisti heti aikatauluunkin pari kuukautta lisää ;-)

lauantai 21. marraskuuta 2009

Rakentajakoulussa

Vantaalla järjestettin pientalorakentajille oikein koulutusta. Hyvä koko päivän sessio, missä käytiin läpi projektin kulkua ja sen sudenkuoppia. Viimeistään tämän jälkeen kannattaa unohtaa rakentaminen - Suomessa kaikki lahoaa ja homehtuu...

torstai 19. marraskuuta 2009

Juupas eipäs juupas

Eli sellainen kiva tarjous olisi pöydällä, että hinta on sopiva mutta lupahakemus pitäisi laittaa sisään tämän vuoden puolella, koska malli ei kaikilta osin mene läpi vuoden 2010 rakennusmääräyksistä.

Kuulostaa siltä, että kannattaisi suosiolla lykätä asiaa, mutta toisaalta hintaeroa on melkoisesti + sellaisiakin kommentteja kuuluu ettei noiden määräysten aiheuttamista vaikutuksista (..ja ongelmista) tiedetä taas kunnes 10 vuoden kuluttua.

Päätä nyt pieni ihminen sitten, mitä tehdä ;-)

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Ei tästä mitään tuu

Tuli vaan mieleen, että saattaisi olla hyvä idea yhdistää mielialalääkitys noihin talotoimitusten toimitussisältöihin. Kun asiaa tutkii niin kyllä se vanha totuus pitää paikkansa - Tieto lisää tuskaa.

Tarjouksia ja malleja vilkkuu päässä. Jokaista muutosta seuraa hintalappu ja jostain syystä budjetti näyttää heti alimitoitetulta.

Kumma juttu, mutta se taisi olla harhaa kun kuviteltiin, että on hyvä aika rakentaa kun on hiljaista. Toimittajat tarjoavat loppukevään viimeisiä aikoja - sen jälkeen on taas kiirusta. Toisaalta hyvä, mutta toisaalta taas pieni lisäaika asioiden pohdintaan ei olisi pahitteeksi.

Tonttikaupat, paperit, luvat, suunnittelijat, urakoitsijat... kaikki pitäisi löytyä aika piakkoin. Ei hyvä, kun mielessä on kavereiden neuvo ettei rakentamisen kanssa kannata hosua.

maanantai 16. marraskuuta 2009

Tuli ensimmäistä kertaa tarkemmin piirreltyä taloa tuohon tontille. Yllättävän hankalaa. Malli määrittää melkoisesti jäljelle jäävän tilan toimivuutta. Terassit pitäisi saada mukavasti suojaaan, kulkuväylät tehdä fiksusti, autokatos ja varasto pitäisi osua mallikkaasti ja ilta-auringon pitäisi paistaa lämpöisästi kesän grillihetkiin saunan päälle. Kaiki tämä vaatii vähän pyörittelyä - arkkitehti (tai joku muu asian kanssa aikaisemmin puuhastellut) olisi varmaan suoriutunut tästä vaiheesta hiukka nopeammin. Tärkeänä oppina kuitenkin, että mallia ja sen sijoittelua pitää oikeasti pohtia.

lauantai 14. marraskuuta 2009

No nyt löytyi joku joka haluaa myydä talon

Kävimme katsomassa ihan paikan päällä melkoisen valmista O-taloa. Näyttö oli ihan vakuuttava. Tölli oli varsin laadukkaan oloinen. Myyjä oli erittäin asiallinen ja jopa tietäväinen. Saimme vastaukset kaikkiin kysymyksiin ja sovimme jo jatkosta eli keskiviikkona tavataan ja katsotaan tiedot kasaan tarjousta varten. Jos vertaa ensikosketukseen ensimmäisen A-talon kanssa niin alku on ainakin lupaavampaa.

Se tuntuu olevan muuten yleinen käytäntö, että kun puhutaan perustusten paaluttamisesta, niin silloin pohjatöitä ei sisällytetä tarjoukseen.

torstai 12. marraskuuta 2009

Haluaisko joku myydä meille talon?

Ensimmäisen talovalmistajan tarjousta on nyt odoteltu parisen viikkoa. Välillä tuli jo soiteltua perään ja kysyttyä olisiko toimittajaa kiinnostanut tällainen pienimuotoinen hanke kuin talon myyminen meille. Saas nähdä, jotenkin tuntuu ettei kannattaisi jatkaa koko hommaa, jos jo tässä vaiheessa tuntuuu ettei homma toimi.

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Ei näin...

Tähän on koottu eri lähteistä opettavaisia tarinoita rakentamisen riemuista. Jostain syystä monessa vinkissä tuntuu olevan näkökulmana ei näin. Josko näiden avulla vaikka voisi vähentää otsan lyömistä seinään.

Sä tarttet valvojan jo ihan lain mukaan. Se ei riitä, että itse valvot öisin koko projektia miettiessä

Kysy kunnan rakennusvirastosta sellaisten valvojien yhteystietoja, joista heillä on hyviä kokemuksia. Turhaahan sinne ottaa tyypin, jolla on valmiiksi sukset ristissä kunnan viranomaisten kanssa. Itse kyselin myös naapurikuntien rakennusvirastosta sähköpostilla ja kaikista tuli vastaukset ihan sukkelaan. Sitten puhelin käteen ja soittelemaan listaa lävitse. Kannattaa kysäistä niiltä valvojilta myös, että onnistuuko heiltä esimerkiksi paalutussuunnitelman teko. (Vissiin kaikilta ei, jolloin joutuisit hommaamaan siihen taas toisen tyypin ja maksamaan sille erikseen.)

Meidän valvoja oli ihan pätevä tyyppi, mutta ”mies, joka ei osannut sanoa töille ei”. Sitten se oli aivan tolkuttoman kiireinen, kun sillä oli liikaa töitä. Kävi meilläkin kerran keskellä yötä kattomassa raksaa, kun ei päivällä ehtinyt. Eikä meinannut aina saada puhelimella kiinni. Talliprojektissa oli sama mies valvojana ja silloin se oli kuukauden tavoittamattomissa. Paljastui, että oli saanut siinä välissä sydänkohtauksen. En taida suositella sitä miestä teille.

Valvoja kannattaa hommata jo ennen kuin ensimmäistäkään kuoppaa on tontille kaivettu. Jos se on pätevä, se sanoo omat mielipiteensä jo talon paikasta, liittymistä yms. Lisäksi niillä on omia kontakteja esimerkiksi maanrakentajiin. Siis jos et niitä sattumoisin itse satu tietämään. (Ikävä uutinen: savitontilla maanrakentajilla on isot koneet sen takia, että ne saa kuljetettua kaikki laskuttamansa rahat pois: ei onnistu pienellä kaivurilla sen rahamäärän kuljettaminen... kokemusta on.)

Niitä kuormalavoja kannattaa oikeasti haalia tontille lojumaan. Kun tavaroita tulee, niin niiden lavojen päälle niitä on parempi laittaa kuin suoraan maahan. Nippu kakkosnelosia puoliksi saveen uponneena ei ole kaunis näky. Kokemusta ei ole, onneksi. Pari kuormalavaa päällekkäin toimii jo mitenkuten työpöytänä sahattaessa tai naulatessa. Projektin jälkeen ne lavat ovat tietysti riesa, mutta ne saa kuitenkin yksityisenä viedä ilmaiseksi kaatopaikalle. Tarvittavien lavojen määrään vaikuttaa sitten talomalli. Meille kun tehtiin ns. ”pitkästä”, niin lavoja tarvittiin toistakymmentä, koska niitä nippuja oli joka lähtöön: rungon liimapuupalkit ja saunan panelit kun eivät olleet samassa nipussa, yllättäen.

tiistai 10. marraskuuta 2009

Hyvä siitä tulee...

Hetkellisen mielenhäiriömme seuraustan kantautuminen ystävien, tuttavien ja sukulaisten korviin on saanut useat heistä avautumaan omakohtaisista kokemuksistaan vastaavista hankkeista.

Onneksi olkoon - hyvä ratkaisu (Ville)
Tosi mahtavaa. Kaikki menee oikein hyvin (Kalle ja Tiina)
Upeaa - meidän projektimme valmistui etuajassa ja alitti budjetin. Ostimme ylijääneellä rahalla Malediivien matkan ja uuden auton. (Pirkko & Masa)
Kyllä se siitä! Ihan oikeasti. Tiedän, että aloitusvaiheessa tunteet vaihtelevat kauhusta epätoivoon, mutta kyllä se onnistuu siitä huolimatta. Kunhan vaan ei sorru siihen luuloon, että päivätöiden jälkeen tekee itse yksinään illalla yhden talon kuukaudessa valmiiksi.

10 pisteen kysymys: Mikä näistä kommenteista on aito?

maanantai 9. marraskuuta 2009

Tarjouksenne on "voittanut"

Lokakuun puolivälissä kunnalta tuli sitten soitto, että toimittamamme tarjous on "voittanut" - vieläkö on kiinnostusta. Siinä voiton euforiassa tuli sain sitten kakisteltua ulos, että kyllä.

Olisiko sitten hyvä enne, että perjantai 13.11.2009 homma alkoi konkretisoitua, koska piti maksaa oikeaa rahaa eli varausmaksu. Tästä pääsee tosin vielä perääntymään hyvässä järjestyksessa - tosin 900 köyhempänä.