tiistai 22. joulukuuta 2009

Vaihe 1 - valmis

Kun homma etenee, niin budjettikin tarkentuu. Kuten sanottu - matkan varrella ei ole tullut hyviä uutisiä - jos ei nyt mitään hirveän pahaakaan.

Että rahaa sitten saa tarpeen tullen (jos säästöt loppuu...) pankista niin pitää hoitaa lainhuuto ja kiinnitysasiat kuntoon. Sanoivat pankissa hoitavansa sen mielellään Käräjäoikeuden kanssa, mutta siitä veloitetaan kohtuullinen 300 € palkkio. Tietysti tuo 0,3 kiloeuroa ei tunnu juuri miltään, koska tuntuu että se pienin vaihdettava korvaus rakentamisen yhteydessä on 1000 juuroa.

Ajattelin nyt kuitenkin sen verran venyä, että katsoin tarvittavat paperit läpi. Pari hakemuslappua (ihan normaalijärkisen ei-virkamiehen ymmärrettävissä), alkuperäinen kauppakirja ja sen kopio, kuitit maksetuista varainsiirtoveroista ja sitten vielä kunnan päätös tontin myynnistä. (Tätä ei muuten ollut mainittu missään...)

Firman sponsoroimalla ajalla ja kopioilla hakemuksen hinta vähän putosi. Pudotin paperit Hyvinkään käräjäoikeuteen samalla, kun kävin polvea näyttämässä sairaalassa. Yllätys yllätys, 4 tunnin päästä tuli jo soitto, että paperit on valmiina ja saa noutaa.

Ei siitä tietty ihan 300 € netto säästöä tullut, mutta ihan hyvä tuntiliksa kuitenkin.

Samalla reissulla kävin vielä pudottamassa rakennuslupaan liittyvät paperit rakennusvalvontaan. Siellä käytiin käikki dokumentit läpi ja sain kuittauksen, että lupa on nyt jätetty. Kuulemma kuukauden päästää kuuluu jotain päätöksestä. Ai niin, pitää vielä täydentää naapurien kuulemista, kun saa vielä yhden nimen paperiin.

Aluksi vähän "harmitti", kun tuli niin kiire sen takia, että rakennussäädösten muuttumisen takia paperit piti saada sisään 2009 puolella. Käytännössä homma olisi muutenkin tällä aikataululla pitänyt hoitaa yhtä nopeasti, koska ennen lupaa ei tonttiin saa kajota.

Tästä kun laskee että lupa on käsissä tammikuun lopulla niin meille jää 2 kk hoitaa kaikki sitä varten valmiiksi, että talopaketti tulee maaliskuussa. Aika huimaa...

No, huomenna jos saa viimeisen nimen paperiin niin sen jälkeen tämän projektin voi haudata joulun ajaksi ja vetää henkeä.

Ai pahun, pitää muuten muuttaa joulun välipäivinä - jotta se siitä levosta ja rauhasta.

Tuli työmatkalla mieleen, että kun toimistollakin on vähän epävakaat ajat eli pitäisi kuulemma hakea jotain hommia vuoden alussa ja siihen lisää muuton, rakennushässäkän ja pirulliset velat (niin, vähän huijasin kun väitin että meillä on säätöjä...) niin summaksi jäi ajatus: "Jos vielä juhannuksena on täysjärkinen, tai edes entisellään niin täytyy myöntää itselle ja perheelle papukaijamerkki.

Leppoisaa joulua nyt kuitennii.

perjantai 18. joulukuuta 2009

Luvat matkaan

Sovimme vastaavan kanssa, että perjantaina täytellään kupongit. Siinä sitten kerättiin papereita kasaan, tulosteltiin vähän lisää vielä väesterekisteriä varten jne. Melkoinen nivaska.

-lupahakemus
-väestörekisterikeskuksen rakennushankeilmoitus
-sähkölaitoksen lausunto
-kunnallistekniikan lausunto
-julkisivupiirrokset
-pohjapiirrokset
-leikkauskuvat
-tonttikartta
-kaava
-karttaotteet
-naapurien kuulemisen paperit
-omistusoikeuden osoittavat paperit
-rakennusoikeuslaskelma
-energiatodistus
-lämpöhäviölaskelma
....

Pääsuunnittelija katsoi energiapapereita ja kommentoi "ovat näemmä taikoneet tämän A-luokkaan". Tarkempi tarkastelu osoitti, että ihan oikeassa (tai ainakin lähellä...) sitä ollaan. Alapohjan erityisen hyvä eristys ja PILP tekevät plussaa vaikka kaikilta osin tölli ei täytäkään 2010 uusia säädöksiä.

Summa summarum:
Lupapaperit kasassa - voi vähän hengähtää...

torstai 17. joulukuuta 2009

Rakkaat naapurit

Lupamenettelyssä on hauska yksityiskohta eli naapurien kuuleminen. Lupakuvat pitää esittää kunnan määrittämille naapureille ja pyytää heiltä nimet paperiin ettei heillä ole suurempaa valitettavaa.

Saahan sitä olla valitettavaakin, mutta sillä ei kuulemma ole juurikaan merkitystä ellei hae sitten poikkeamaa määritettyyn kaavaan.

Meillä kun on yksi naapuri (eli tyhjä tontti) firman nimissä, yksi talo on työn alla/remontissa niin papereiden kanssa sai ajella pitkin kylää. Onneksi kunnalta tuli sentään vinkkiä kenelle nuo tontit kuuluvat ;-)

Piti tietysti sattua vielä sekin, että se firman omistamasta tontista on "kaupat sovittu" ja reilu kauppias tietysti halusi näyttää kuvia myös tulevalle ostajalle vaikkei mitään laillista velvollisuutta moiseen ole. No, nyt näyttää lupaavalta, että sieltäkin tulee nimi paperiin kun vaan tarvittavat henkilöt on tavoitettu.

Yleisesti ottaen naapurisopu on hyvä, eli kaikki vetivät nimet alle mukisematta ;-)

Janne hommasi muuten maapohjatutkimuksen ja perustamistapalausunnon. Siellä kävi kaveri poraamassa pari reikää jo ennakkoon porattuun tonttiin, että saadaan pykälät täytettyä. Porarin kommentti oli "jaa Ristipakka. Eikös sitä jo ole tutkittu ihan tarpeeksi. Hän voi pari reikää porata, ei se siitä miksikään muutu."

Oli se hyvä muuten ettei tarvinnut enempää porata, kun oli meinaan 250 €/kpl nuo reijät. Ja tää on jo huokea hinta kaverin kautta.

Plussaa, että homma on tehty ja ikäviä yllätyksiä ei tullut. Miinusta, että ei tullut myöskään positiivisia uutisia - kova maa on 19m syvyydessä. Sitä täytyy muuten mennä ihan katsomaan ja itkemään paikan päälle, kun teräspaalua painetaan maahan +30€/metri.

tiistai 15. joulukuuta 2009

Lisää kuvia

Julkisivu, leikkaus ja pohjakuvat saapuivat nekin muokattuna talotehtaalta. Nyt näyttäisi oleva tarvittavat muutokset kohdillaan ja näillä kuvilla pääsee sitten kyselemään nappurien "hyväksyntää" ja voi alkaa työstää rakennuslupaa tosissaan.

Hirmuinen nivaska paperia kasassa. Kuvat kaikki viitenä kappaleena - kuka noita oikein lueskelee....

perjantai 11. joulukuuta 2009

Piirustusta pukkaa

Taas nytkähti homma jonnekin suuntaan. Asemapiirroksesta tuli korjattu versio ja nyt alkaa olla kulmat paikallaan. Seuraavaa taloa varten täytyy muistaa vinkkinä, että tontin muoto tosiaan vaikuttaa merkittävästä talomalliin.

Vaikka tuossa tontissa on lääniä 1008 m2 niin aika tarkaan taloa ja katosta saa asetella, että se mahtuu mukavasti tien viereen (5m tien reunasta), naapurin rajojen sallituille alueille (4m) ja paloturvallisuus tulee huomioitua (4m rakennusten väli). Ei jäänyt ihan hirveästi tyhjää tilaa, jos haluaa jättää itse pihallekin jonkinlaisen aurinkoisen oleskelualueen.

No, siinä se nyt on. Oikeaoppisesti sijoitettuna niin, että "talousrakennukset" suojaavat pohjoisen suuntaan, "ei-asuintilat" ovat myös suojana pohjoiseen, isot ikkunat valon suuntaan, ei toivotut näkymät (tie) piilotettu harjojen taaksen jne.

Myönnettäköön, että kyllä noilla jotain hyviä ajatuksia on jotka asemapiirroksia työkseen piirtelevät ;-)

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Hyvässä myötäisessä


Eli projekti purjehtii suotuisissa tuulissa. Pankista saatiin rahaa, siirrettiin rahaa kunnalle, eli tontti siirtyi omiin nimiin, asemapiirros saatiin työn alle ja rakennusvirastokin näytti vihreää tuoreimmille kuville.

Toivotaan, että suotuisat tuulet jatkuu. Täytyy tosin varoa vauhtisokeutta.

Kiirettä tosin pukkaa vieläkin. Eilen piti lähettää materiaalia asemakuvan piirtäjälle ja siinä samalla "viimeistellä" rakennusten sijainti, piha, oleskelualueet ja puut (1/100m2). Näistä oleellisimpia varmaankin talo ja autokatos. Saas nähdä miten osuivat - täytyy varmaan viikonloppuna käydä maastossa kuvittelemassa, miltä ne näyttävät.

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Se on menoa

Eli soppariin nimet alle. Se on sitten siinä. Hauskaa, että vielä tässä vaiheessa paljastuu kaikkea kivaa. Perustuksissa kuulemma on joskus käytetty vielä lisäpalkkeja keskilinjan molemmin puolin... kuulostaa rahalta.

Nosturikaan ei varmaan nosta moduuleja tieltä asti, joten isompia koneita tarvitaan tai sitten "peti" pitää tehdä lähemmäs perustuksia. Kuulostaa sekin rahalta. Jos tekee nosturille pedin siihen seinän viereen niin tuleepa sitten vankka pohja nurmikolle...

Tingattiin sopimukseen klausuuli mukaan, että jos ei lupa irtoa ajoissa niin kauppa peruuntuu. Lupakuvista ja muusta jouduttaisiin kuitenkin maksamaan 1200 juuroa.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Vihreää valoa


Nyt olisi sellainen tarjous, mitä kannattaa pohtia ihan tosissaan. Ajatukset ovat muuttuneet matkan varrella ja näyttää siltä, että oman työn osuus putoaa entisestään. Ehkä se on riittävä "rakentajakokemus", että hoitaa näitä projektipäällikön hommia ja junailee tarvittavat luvat ja sopimukset.

Hintaa on väännetty ja käännetty, mutta kauppa käy ilmeisesti sen verran hyvin ettei ihan mahdottomia voi vaatia.

Kävin suunnitelmien kanssa kunnan rakennusvirastossa kuuntelemassa kommentteja. Heidän puolestaan kaikki näytti olevan hyvin ja jopa mahdollista.

Myyjä taisi tästä innostua ja laittoi viimeiseksi ukaasiksi, että tällä hinnalla soppari on kirjoitettava viimeistään maanantaina.

Samaan syssyyn tuli sen verran hyviäkin uutisia, että löytyi pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Tunnettu ja kokenut kaveri Klaukkalasta. Voisi kuvailla näin, että kaikki ovat kiittäneet, jotka eivät ole pyörtyneet.

Ensi tapaaminenkin oli vakuuttava. Asiallinen ja jämpti kaveri, joka ei turhaan höntyile. Pisti heti aikatauluunkin pari kuukautta lisää ;-)

lauantai 21. marraskuuta 2009

Rakentajakoulussa

Vantaalla järjestettin pientalorakentajille oikein koulutusta. Hyvä koko päivän sessio, missä käytiin läpi projektin kulkua ja sen sudenkuoppia. Viimeistään tämän jälkeen kannattaa unohtaa rakentaminen - Suomessa kaikki lahoaa ja homehtuu...

torstai 19. marraskuuta 2009

Juupas eipäs juupas

Eli sellainen kiva tarjous olisi pöydällä, että hinta on sopiva mutta lupahakemus pitäisi laittaa sisään tämän vuoden puolella, koska malli ei kaikilta osin mene läpi vuoden 2010 rakennusmääräyksistä.

Kuulostaa siltä, että kannattaisi suosiolla lykätä asiaa, mutta toisaalta hintaeroa on melkoisesti + sellaisiakin kommentteja kuuluu ettei noiden määräysten aiheuttamista vaikutuksista (..ja ongelmista) tiedetä taas kunnes 10 vuoden kuluttua.

Päätä nyt pieni ihminen sitten, mitä tehdä ;-)

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Ei tästä mitään tuu

Tuli vaan mieleen, että saattaisi olla hyvä idea yhdistää mielialalääkitys noihin talotoimitusten toimitussisältöihin. Kun asiaa tutkii niin kyllä se vanha totuus pitää paikkansa - Tieto lisää tuskaa.

Tarjouksia ja malleja vilkkuu päässä. Jokaista muutosta seuraa hintalappu ja jostain syystä budjetti näyttää heti alimitoitetulta.

Kumma juttu, mutta se taisi olla harhaa kun kuviteltiin, että on hyvä aika rakentaa kun on hiljaista. Toimittajat tarjoavat loppukevään viimeisiä aikoja - sen jälkeen on taas kiirusta. Toisaalta hyvä, mutta toisaalta taas pieni lisäaika asioiden pohdintaan ei olisi pahitteeksi.

Tonttikaupat, paperit, luvat, suunnittelijat, urakoitsijat... kaikki pitäisi löytyä aika piakkoin. Ei hyvä, kun mielessä on kavereiden neuvo ettei rakentamisen kanssa kannata hosua.

maanantai 16. marraskuuta 2009

Tuli ensimmäistä kertaa tarkemmin piirreltyä taloa tuohon tontille. Yllättävän hankalaa. Malli määrittää melkoisesti jäljelle jäävän tilan toimivuutta. Terassit pitäisi saada mukavasti suojaaan, kulkuväylät tehdä fiksusti, autokatos ja varasto pitäisi osua mallikkaasti ja ilta-auringon pitäisi paistaa lämpöisästi kesän grillihetkiin saunan päälle. Kaiki tämä vaatii vähän pyörittelyä - arkkitehti (tai joku muu asian kanssa aikaisemmin puuhastellut) olisi varmaan suoriutunut tästä vaiheesta hiukka nopeammin. Tärkeänä oppina kuitenkin, että mallia ja sen sijoittelua pitää oikeasti pohtia.

lauantai 14. marraskuuta 2009

No nyt löytyi joku joka haluaa myydä talon

Kävimme katsomassa ihan paikan päällä melkoisen valmista O-taloa. Näyttö oli ihan vakuuttava. Tölli oli varsin laadukkaan oloinen. Myyjä oli erittäin asiallinen ja jopa tietäväinen. Saimme vastaukset kaikkiin kysymyksiin ja sovimme jo jatkosta eli keskiviikkona tavataan ja katsotaan tiedot kasaan tarjousta varten. Jos vertaa ensikosketukseen ensimmäisen A-talon kanssa niin alku on ainakin lupaavampaa.

Se tuntuu olevan muuten yleinen käytäntö, että kun puhutaan perustusten paaluttamisesta, niin silloin pohjatöitä ei sisällytetä tarjoukseen.

torstai 12. marraskuuta 2009

Haluaisko joku myydä meille talon?

Ensimmäisen talovalmistajan tarjousta on nyt odoteltu parisen viikkoa. Välillä tuli jo soiteltua perään ja kysyttyä olisiko toimittajaa kiinnostanut tällainen pienimuotoinen hanke kuin talon myyminen meille. Saas nähdä, jotenkin tuntuu ettei kannattaisi jatkaa koko hommaa, jos jo tässä vaiheessa tuntuuu ettei homma toimi.

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Ei näin...

Tähän on koottu eri lähteistä opettavaisia tarinoita rakentamisen riemuista. Jostain syystä monessa vinkissä tuntuu olevan näkökulmana ei näin. Josko näiden avulla vaikka voisi vähentää otsan lyömistä seinään.

Sä tarttet valvojan jo ihan lain mukaan. Se ei riitä, että itse valvot öisin koko projektia miettiessä

Kysy kunnan rakennusvirastosta sellaisten valvojien yhteystietoja, joista heillä on hyviä kokemuksia. Turhaahan sinne ottaa tyypin, jolla on valmiiksi sukset ristissä kunnan viranomaisten kanssa. Itse kyselin myös naapurikuntien rakennusvirastosta sähköpostilla ja kaikista tuli vastaukset ihan sukkelaan. Sitten puhelin käteen ja soittelemaan listaa lävitse. Kannattaa kysäistä niiltä valvojilta myös, että onnistuuko heiltä esimerkiksi paalutussuunnitelman teko. (Vissiin kaikilta ei, jolloin joutuisit hommaamaan siihen taas toisen tyypin ja maksamaan sille erikseen.)

Meidän valvoja oli ihan pätevä tyyppi, mutta ”mies, joka ei osannut sanoa töille ei”. Sitten se oli aivan tolkuttoman kiireinen, kun sillä oli liikaa töitä. Kävi meilläkin kerran keskellä yötä kattomassa raksaa, kun ei päivällä ehtinyt. Eikä meinannut aina saada puhelimella kiinni. Talliprojektissa oli sama mies valvojana ja silloin se oli kuukauden tavoittamattomissa. Paljastui, että oli saanut siinä välissä sydänkohtauksen. En taida suositella sitä miestä teille.

Valvoja kannattaa hommata jo ennen kuin ensimmäistäkään kuoppaa on tontille kaivettu. Jos se on pätevä, se sanoo omat mielipiteensä jo talon paikasta, liittymistä yms. Lisäksi niillä on omia kontakteja esimerkiksi maanrakentajiin. Siis jos et niitä sattumoisin itse satu tietämään. (Ikävä uutinen: savitontilla maanrakentajilla on isot koneet sen takia, että ne saa kuljetettua kaikki laskuttamansa rahat pois: ei onnistu pienellä kaivurilla sen rahamäärän kuljettaminen... kokemusta on.)

Niitä kuormalavoja kannattaa oikeasti haalia tontille lojumaan. Kun tavaroita tulee, niin niiden lavojen päälle niitä on parempi laittaa kuin suoraan maahan. Nippu kakkosnelosia puoliksi saveen uponneena ei ole kaunis näky. Kokemusta ei ole, onneksi. Pari kuormalavaa päällekkäin toimii jo mitenkuten työpöytänä sahattaessa tai naulatessa. Projektin jälkeen ne lavat ovat tietysti riesa, mutta ne saa kuitenkin yksityisenä viedä ilmaiseksi kaatopaikalle. Tarvittavien lavojen määrään vaikuttaa sitten talomalli. Meille kun tehtiin ns. ”pitkästä”, niin lavoja tarvittiin toistakymmentä, koska niitä nippuja oli joka lähtöön: rungon liimapuupalkit ja saunan panelit kun eivät olleet samassa nipussa, yllättäen.

tiistai 10. marraskuuta 2009

Hyvä siitä tulee...

Hetkellisen mielenhäiriömme seuraustan kantautuminen ystävien, tuttavien ja sukulaisten korviin on saanut useat heistä avautumaan omakohtaisista kokemuksistaan vastaavista hankkeista.

Onneksi olkoon - hyvä ratkaisu (Ville)
Tosi mahtavaa. Kaikki menee oikein hyvin (Kalle ja Tiina)
Upeaa - meidän projektimme valmistui etuajassa ja alitti budjetin. Ostimme ylijääneellä rahalla Malediivien matkan ja uuden auton. (Pirkko & Masa)
Kyllä se siitä! Ihan oikeasti. Tiedän, että aloitusvaiheessa tunteet vaihtelevat kauhusta epätoivoon, mutta kyllä se onnistuu siitä huolimatta. Kunhan vaan ei sorru siihen luuloon, että päivätöiden jälkeen tekee itse yksinään illalla yhden talon kuukaudessa valmiiksi.

10 pisteen kysymys: Mikä näistä kommenteista on aito?

maanantai 9. marraskuuta 2009

Tarjouksenne on "voittanut"

Lokakuun puolivälissä kunnalta tuli sitten soitto, että toimittamamme tarjous on "voittanut" - vieläkö on kiinnostusta. Siinä voiton euforiassa tuli sain sitten kakisteltua ulos, että kyllä.

Olisiko sitten hyvä enne, että perjantai 13.11.2009 homma alkoi konkretisoitua, koska piti maksaa oikeaa rahaa eli varausmaksu. Tästä pääsee tosin vielä perääntymään hyvässä järjestyksessa - tosin 900 köyhempänä.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Intoa piisaa

Tässä vaiheessa voisin todeta, että homma etenee Kolmannen Naisen Jos se olis helppoa ja -biisin mukaisesti

Vaihe I - Vatvominen:
Jos se ois helppoo oisin tehnyt sen jo vaan se on vaikeeta
jos se ois helppoo oisin tehnyt sen jo ajat sitten uskotko

Vaihe II - Hetkellinen mielenterveyden häiriö
Se ei ois mahdotonta ei vaikka tiedän monta
joilt on kaikki mennyt poskelleen silti uskon ihmeeseen

Vaihe III - Homma käyntiin

Kauniimmalta kaikki vaikuttaa kun katsoo kauempaa
kaikki ilman muuta silloin innostaa kun uutta aloittaa

Vaihe IV - 2758 oman päivätyön ohella tehdyn työtunnin jälkeen...

Meistä väri lähtee kuluu kultaus pois
alkaa rintaa puristaa vaikka kaikki hyvin ois

Jo tässä vaiheessa hanketta erityiset kiitokset Jannelle ja Minnalle. Esimerkkinne innoittamana tässä sitä ollaan ja sen seurauksena olemme saamme luotua syvällisen ja pitkäkestoisen asiakassuhteen - valitsemamme pankki on jo ilmoittanut, että voimme lähteä vaikkapa 20 vuoden hyvinkin kiinteästä suhteesta.

Pankkeja on mollattu ihan turhaan. On hienoa huomata, että jossain asioissa kvartaalitalous ei vielä ole jyrännyt vaan että osataan arvostaa pitkäjänteistä sitoutumista yhteiseen asiaan.

torstai 1. lokakuuta 2009

Seikkailu alkaa

Tällä sivustolla on tarinaa rakennusprojektin noususta ja tuhosta eli totta ja tarua rakentamisen ihanuudesta eteläisessä Suomessa. Sivujen ylläpidon osalta käytän jo valmiiksi tätä työelämästä tuttua lähestymistä Toimitamme sisällön "sellaisena kuin se on", "mahdollisine vikoineen" ja "sellaisena kuin se on saatavilla". Emme takaa palvelun välityksellä saatavien tietojen täsmällisyyttä tai ajantasaisuutta. Emme myönnä mitään takuita, sitoumuksia tai ehtoja sisällön suhteen.

Alkuun tuli heti tietoteknisiä ongelmia, kun blogi jouduttiin siirtämään toiseen paikkaan. Tästä syystä näyttää siltä kuin olisin ollut tosi ahkera 2.12.