Rakennusprojekti on edennyt suht koht aikataulussaan. Loppukatselmus pidettiin torstaina 6.9.2012.
Loppukatselmukseen osallistuvat kunnan rakennustarkastaja ja vastaava työnjohtaja Anssi. Nyt taisi herroille raha tulla helpolla, sillä samalla kierroksella tarkastettiin myös molemmat naapurit.
Pintapuolinen kierros sisällä ja ulkona, kuvien läpikäynti ja huoltokirjan pläräys - kaikki oli kunnossa.
Projekti on loppukaronkkaa varten valmis. Talo voi siirtyä ylläpitovaiheeseen. Kehitystoiveet on kerätty listaan ja aletaan sitten miettiä, mitä voisi rakentaa seuraavaksi ;-)
Kun katsoo taaksenpäin niin monta kertaa kävi matkan varrella mielessä, että pikkusen pitää olla hullu ryhtyäkseen tällaiseen projektiin. Aika kuitenkin kultaa muistot ja loppujen lopuksi ei kai se nyt niin paha rasti ollutkaan. No, jos joskus yön hiljaisina hetkinä tulee mieleen alkaa miettiä uutta tonttia ja taloa niin ehkä kuitenkin kannattaa lukaista vaikka blogi alusta lähtien läpi...
Kiitos ja anteeksi!
Projektipäälliikkö
torstai 6. syyskuuta 2012
lauantai 25. elokuuta 2012
Kaavan mukaiset istutukset puu per 100 neliötä
Hommat alkaa olla hyvällä mallilla, kun ollaan päästy viimeisten puiden istutukseen. Pari omppua "puutarhaan" ja sitten rajalle suojaksi Japanin marjakuusta.
Kuorikatetta menee yllättävän paljon. Kärryllä haettiin 1,5 kuutiota ja ihan helposti saa tuon määrän uppoamaan istutusten suojaksi ja lisääkin menisi, jos haluaisi.
Omenapuiksi valikoituivat suislepp ja huvitus. Molemmat pysyvät kasvultaan suhteellisen matalina. Tarkoitus on, että puutarhan antimet menevät suoraan käyttöön, koska pakastushomma ei oikein tunnu innostavalta tässä vaiheessa. Molemmat ovat kesäomenia, mutta kypsyvät hieman eri tahtiin, jolloin satokausi alkaa heinäkuun lopusta/elokuun alusta ja jatkuun elokuun lopulle. Eikähän siinä saa jo mahan täyteen omenoita.
Japanin marjakuusi pysyy myös matalahkona puuna. Se kasvaa pensasmaisena, ja puuta voi tarvittaessa leikata. Tarkoitus on antaa puiden kasvaa suht vapaasti. Paikka on aika vaativa, joten saa nähdä miten kasvun kanssa käy.
Kuorikatetta menee yllättävän paljon. Kärryllä haettiin 1,5 kuutiota ja ihan helposti saa tuon määrän uppoamaan istutusten suojaksi ja lisääkin menisi, jos haluaisi.
Omenapuiksi valikoituivat suislepp ja huvitus. Molemmat pysyvät kasvultaan suhteellisen matalina. Tarkoitus on, että puutarhan antimet menevät suoraan käyttöön, koska pakastushomma ei oikein tunnu innostavalta tässä vaiheessa. Molemmat ovat kesäomenia, mutta kypsyvät hieman eri tahtiin, jolloin satokausi alkaa heinäkuun lopusta/elokuun alusta ja jatkuun elokuun lopulle. Eikähän siinä saa jo mahan täyteen omenoita.
Japanin marjakuusi pysyy myös matalahkona puuna. Se kasvaa pensasmaisena, ja puuta voi tarvittaessa leikata. Tarkoitus on antaa puiden kasvaa suht vapaasti. Paikka on aika vaativa, joten saa nähdä miten kasvun kanssa käy.
lauantai 18. elokuuta 2012
Terassin aita
Kun kasvusto on uudella alueella vielä kovin matalaa, niin terassin näkösuojaksi on viritetty 3 aitaelementtiä, jotka suunnittelin ja kasasin paikan päällä.
Tarkoitus on, että aidat antavat näkösuojaa terassille - ei tarvitse naapureiden katsella keittiössä kattoa, jos naapurin isäntä saunan jälkeen vilvoittelee terassin varjossa. Emme halunneet karsinoida terassia vaan pitää sen avarana ja tästä syystä aidat on reilut metrin levyisiä paloja ja ne on sijoitettu hieman limittäin kauemmaksi terassin reunasta.
Upotin maahan metallisen aitapaalun tuen, siihen pystyyn kestopuinen 2x4, joka on Valtilla vedetty sokkelin kanssa samaan sävyyn. Itse aidan elementit jouduin sirklaamaan, kun talon muihin kaiteisiin sopivaa puuta ei löytynyt ihan lähistöltä.
Kaikki alkaa olla valmista lopputarkastusta varten, joka on tarkoitus pitää syyskuun alkupuolella.
Tarkoitus on, että aidat antavat näkösuojaa terassille - ei tarvitse naapureiden katsella keittiössä kattoa, jos naapurin isäntä saunan jälkeen vilvoittelee terassin varjossa. Emme halunneet karsinoida terassia vaan pitää sen avarana ja tästä syystä aidat on reilut metrin levyisiä paloja ja ne on sijoitettu hieman limittäin kauemmaksi terassin reunasta.
Upotin maahan metallisen aitapaalun tuen, siihen pystyyn kestopuinen 2x4, joka on Valtilla vedetty sokkelin kanssa samaan sävyyn. Itse aidan elementit jouduin sirklaamaan, kun talon muihin kaiteisiin sopivaa puuta ei löytynyt ihan lähistöltä.
Kaikki alkaa olla valmista lopputarkastusta varten, joka on tarkoitus pitää syyskuun alkupuolella.
tiistai 10. heinäkuuta 2012
Nivelpuominostin maalauksen apuna
Raksakone auttoi taas pulassa eli varasin muutamaa päivää aikaisemmin henkilönostimen ja sovittuna aamuna kävin hakemassa nivelpuominostimen naapurin autolla. Harjakorkeus on noin 9,5 metriä, joten työkorkeus 11.8 metriä riitti mainiosti. Naapurin autolla saa vetää 1700 kiloa jarrullista kärryä, joten siirtokin sujui mukavasti.
Nurmikko kesti hyvin työntää nostin ensin päätyyn ja sitten vielä sisäpihan puolelle, että sain käkikellonkin maalattua. Homma sujui hienosti - tai sanotaan hyvin - hienosti se olisi mennyt, jos ampiaisia olisi ollut vähemmän.
Kuten kuvasta näkee keli oli mitä mainioin.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Maalausurakka - kierros II
Kesän viimeinen rakennustavoite on talon maalaus. Paketti tilattiin pohja+1 kerros pintaväriä maalattuna. Nyt on tarkoitus vetää sitten toinen kierros, jonka kanssa toivottavasti pärjäilee useamman vuoden.
Maalit on ostettu 18 litraa sinistä ja 9 valkoista. Alakerran kiertoon (pystypaneeli) on mennyt noin 8 tuntia. Siitä voi sitten laskea, että toinen samanlainen kierros täytyy tehdä vaakasuuntaan ja se on jo hitaampaa, kun joutuu kiipeämään. Sitten jää vielä päätykolmiot, jotka on oma haasteensa + käkikellot. Niin, ja tietty räystäänaluset pitää vetää, mutta eikös se ole hyvä sadepäivän homma ;-)
Noin viikon jobi siinä on - ja nyt kun loma alkoi niin mitäs sitä muuta kuin maalailee joutessansa.
Maalit on ostettu 18 litraa sinistä ja 9 valkoista. Alakerran kiertoon (pystypaneeli) on mennyt noin 8 tuntia. Siitä voi sitten laskea, että toinen samanlainen kierros täytyy tehdä vaakasuuntaan ja se on jo hitaampaa, kun joutuu kiipeämään. Sitten jää vielä päätykolmiot, jotka on oma haasteensa + käkikellot. Niin, ja tietty räystäänaluset pitää vetää, mutta eikös se ole hyvä sadepäivän homma ;-)
Noin viikon jobi siinä on - ja nyt kun loma alkoi niin mitäs sitä muuta kuin maalailee joutessansa.
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
Valmius lopputarkastukseen lähestyy
Edellisessä kirjoituksessa näkyykin myös uutena uutuutena autokatoksen rännit ja lumiesteet. Siltala kävi asentamassa koko paketin ja hyvinhän tuo tuntuu toimivan. Saa nähdä sitten pysyykö esteet katolla, jos tulee lunta samalla tavalla kuin kahtena edellisenä vuonna.
Kaverit löivät kyllä tukipuun ihan tukevasti paikoilleen, joten ihan luottavaisin mielin kohti talvea.
Kaverit löivät kyllä tukipuun ihan tukevasti paikoilleen, joten ihan luottavaisin mielin kohti talvea.
keskiviikko 30. toukokuuta 2012
Pihakivien asennus loppusuoralla
Taas se vanha totuus nousi esiin eli kannattaa muistaa "hyvät pohjat". Kun pohja oli kunnossa kivien asentaminen oli lähinnä tiputtelua paikoilleen. Sellainen pieni haaste tuli asennuksen yhteydessä esiin, että 4 miniantiikkilaattaa ei tahdo osua 1 antiikkilaatan mittoihin.
Tämä näkyi siinä, että käytävissä on pieni kuviointi, joka tehdään minianttiikkilaattojen 120x120 avulla. Kuvion kohdalla linja meinasi vähän "kasvaa" eli en meinannut saada 240x240 laattaa pysymään samassa linjassa. Onneksi laatta on "antiikki" eli hieman vajaasärmäinen, joten linjojen ei tarvitsekaan olla aivan langalla vedettyjä, mutta en keksinyt oikein muuta keinoa passata eroa kuin asentamalla 240-laatat hieman harvempaan.
Reunakivien asennuksen jälkeen sirottelin päälle asennushiekkaa ja harjailin sitä pitkin ja poikin, että sain välit tilkityksi.
Kävin Kivikoplassa kysymässä laatan valkoisesta aineesta eli suolasta tai kalkista. Todettiin, että se kuivaa itsestään ajan kanssa. Sitä voi yrittää pestä, mutta siinä on kova homma. Lisäksi on olemassa "märkäpinnoite" eli aine, joka saa kiven näyttämään märältä ja tummemmalta, mutta se on hinnaltaa sen verran arvokas, että saa olla. Lisäksi se on hommana vähän sama kuin kovapuiset puutarhakalusteet eli öljyäminen joka vuosi. Tässä on sen verran hommaa muutenkin, että tämä menee luokkaan "nice to have" eikä mahdu toteutettavien toiminnallisuuksien listalle toistaiseksi ;-)
Tämä näkyi siinä, että käytävissä on pieni kuviointi, joka tehdään minianttiikkilaattojen 120x120 avulla. Kuvion kohdalla linja meinasi vähän "kasvaa" eli en meinannut saada 240x240 laattaa pysymään samassa linjassa. Onneksi laatta on "antiikki" eli hieman vajaasärmäinen, joten linjojen ei tarvitsekaan olla aivan langalla vedettyjä, mutta en keksinyt oikein muuta keinoa passata eroa kuin asentamalla 240-laatat hieman harvempaan.
Reunakivien asennuksen jälkeen sirottelin päälle asennushiekkaa ja harjailin sitä pitkin ja poikin, että sain välit tilkityksi.
Kävin Kivikoplassa kysymässä laatan valkoisesta aineesta eli suolasta tai kalkista. Todettiin, että se kuivaa itsestään ajan kanssa. Sitä voi yrittää pestä, mutta siinä on kova homma. Lisäksi on olemassa "märkäpinnoite" eli aine, joka saa kiven näyttämään märältä ja tummemmalta, mutta se on hinnaltaa sen verran arvokas, että saa olla. Lisäksi se on hommana vähän sama kuin kovapuiset puutarhakalusteet eli öljyäminen joka vuosi. Tässä on sen verran hommaa muutenkin, että tämä menee luokkaan "nice to have" eikä mahdu toteutettavien toiminnallisuuksien listalle toistaiseksi ;-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)